Viimeksi siis Maisa päätti hylätä perheensä ja lähteä pois, koska ei mielestään ollut kykenevä huolehtimaan heistä. Miten Juhani pärjää 4 lapsensa kanssa?

 

Juhani löysi Maisan jättämän kirjeen keittiön pöydältä:

  "Rakas Juhani. Minun piti lähteä, koska en ollut valmis äidiksi, enkä minä ikinä kuvitellut itseäni äitinä, joten ajattelin, että lapsillamme on parempi ilman minua. Sinun vanhempasi varmasti auttavat sinua lasten hoidossa. Sinun ei tarvitse huolehtia minusta, minä olen turvassa. Lupaa kasvattaa lapsistamme kunnollisia ja opastaa heitä parhaan mukaan. Valitse myös oikein Sakkeuksen ja Johanin väliltä, kumpi sopii enemmän perijäksi. Huolehdi myös tyttäristämme: Mariasta Elviirasta, kasvata heistä siveellisiä kansalaisia.Mutta muista: minä rakastin sinua aina ja tulen aina rakastamaan." Rakkaudella: Maisa.

Juhani meni lastenhuoneeseen ja otti Sakkeuksen käsivarsilleen ja katsoi ikkunasta ulos: "Miten teidän nyt käy, teillä ei ole äitiä huolehtimassa, vain minä, kelvoton isä, joka ei menesty urallaan eikä osaa hoitaa lapsiaan." Juhani oli hyvin surullinen ja huolissaan jäätyään yksinhuoltajaksi.

No onneksi Juhanin apuna olivat Ilpo ja Aili. 10 lasta kasvattaneina he osasivat kyllä hoitaa lapsenlapsiaan vielä vanhoilla päivilläänkin.

(Kuvakoko muuttuu tässä vaiheessa suureksi)

Taloon apuun palkattiin myös lastenhoitaja, koska neljästä parkuvasta vauvasta he eivät olisi millään selvinneet yksin.

Juhani päätti että lapset tarvitsisivat äidinmallin. Niinpä hän soitti eräälle nuoruudenystävälleen Elselle, josta alunperin piti tulla tämän vaimo. Elsellä ja Juhanilla oli todella mukavaa yhdessä ja pian tunteet kävivätkin jo kuumina ja he ihastuivat toisiinsa.

Yläkerran puolella he eivät voineet olla hetkeäkään irti toisistaan...

Niinpä Else muutti taloon, mutta ensin hänen oli kasvettava aikuiseksi. Juhani oli iloinen ettei Elseä haitannut olla äitinä 4 lapselle, jotka eivät olleet edes Elsen lapsia.

Nelosten syntymäpäivät koittivatkin varsin pian. Tässä taaperoksi kasvanut Johan ja taustalla leikkimässä näkyy punatukkainen Sakkeus.

Tässä Elviira.

Ja Maria.

Myös Prinsessa kasvoi aikuiseksi koiraksi, sopiva yhdistelmä molempia vanhempiaan.

Juhanin ei nähtävästikkään tarvinnut katua naisvalintaansa, sillä Else tuli loistavasti toimeen lapsien kanssa ja lapsetkin näyttivät nauttivan Elsen leikityksestä.

"Onkos Johanilla nukkumaanmenoaika?"

"Ääti ei vielä nukkumaan." Johan jokelteli takaisin. Else hämmästyi, sillä ensimmäistä kertaa joku lapsista sanoi Elseä äidiksi.

Idyllistä perheonnea kohtasi kuitenkin pian katastrofi, kun Ilpon oli aika poistua maan päältä juuri lastenhuoneessa, jossa pienet lapsetkin näkivät vaarinsa poismenon, mutteivat oikein tajunneet mitä tapahtui.

Juhan ja Aili kuitenkin itkivät ja surivat Ilpon kuolemaa monta päivää ja talossa olikin hiljaiseloa muutama päivä. Ainut joka pystyi pitämään taloa pystyssä oli Else, joka ei juurikaan surrut Ilpon kohtaloa.

Muutaman surupäivän jälkeen arki palautui normaaliuomiinsa. Juhani ja Else keskustelivat:

"Juhani, eikö olisikiin ihanaa jos meilläkin olisi yhteinen lapsi, tottakai minä rakastan sinunkin lapsiasi, mutta olisi niin upeaa saada yhteinen lapsi sinun kanssasi." Else yritti maanitella Juhania tekemään lasta tämän kanssa.

"Minä voin tehdä sinulle niin monta lasta, kuin vain ikinä haluatkin."

Ja niin sitä sitten mentiin...

Else huomasi, että Juhani oli kaikin puolin täydellinen mies: hän menestyi suht. koht. hyvin töissä, laittoi joskus ruokaa ja oli hyvä isä lapsilleen. Tämä onni oli melkein täydellistä.

 

Elsellä alkoi olla aamuisin pahoinvointikohtauksia joista hän päätteli iloissaan, että voisi olla raskaana.

Parin päivän päästä Elsen onni olikin täydellistä: tämä nimittäin odotti Juhanin kanssa esikoistaan. "Voi rakas, miten hienoa, pian meilläkin on yhteinen lapsi, minä tunnen sen liikkeet jo, oi en malta odottaa että saan lapsemme syliin!" Juhanikin oli haljeta onnesta ja molemmat odottivat Elsen esikoisen syntymistä innolla.

Vaikka Else olikin raskaana, hän teki silti kotitöitä, toisinkuin Maisa. Ilpo tiesi, että Elsestä tulisi parempi äiti lapsilleen ja Maisan lapsille, kuin mitä Maisa olisi edes ikinä ollut.

Mutta piti Elsekin välvillä taukoja. Vauvaa oltiin kokoajan silittämässä tai lepertelemässä sille, vaikka lapsi ei ollut edes syntynytkään vielä. "Vaavilla oli aika aamujumpat tänään menossa." "Äläs vauveli rasita mamia liikaa, jotta ei ihan rasitu, kasva vain rauhassa siellä kohdussa ja kasva oikein isoksi."Juhani oli paljon innokkaampi tästä lapsesta, kuin Maisan lapsista.

Mutta Else jaksoi silti huolehtia myös muista lapsista, sillä hän halusi olla äitinä myös Maisan lapsille. Sakkeus oli aina innolla kuuntelemassa satuja, jos vain joku oli niitä lukemassa.

"Äiti, tuotanoin minulla olisi asiaa... Else ja minä saamme lapsen ja toivoisin etää ymmärtäisit asian." Juhani selitti varovaisesti äidilleen.

"Voi poikakulta sehän on aivan mahtava uutinen! Minä olen kyllä nähnyt miten hienosti Else hoitaa näitäkin lapsia ja uskon että hänestä tulee loistava äiti teidän uudelle pienokaiselle." Juhani huokaisi helpotuksesta, sillä ei ollut aivan varmaa, että Aili olisi hyväksynyt Elsen raskauden, eiväthän he olleet Elsen kanssa vielä edes kihloissa saati naimisissa. Mutta onneksi Aili oli nähnyt, miten hyvin Else hoiti Maisan lapsia ja oli nyt hyväksynyt Elsen osaksi perhettä.

Myös Ilpo kävi kummittelemassa joskus ja näytti hyvin onnelliselta perheensä puolesta.

Perheen onni kukoisti: Elsen raskaus eteni hyvää vauhtia, lapset olivat kilttejä ja kaikki oli muutenkin hyvin.Mikään ei voisi pilata tätä onnea.

Lapset kasvoivatkin jo kouluikäisiksi: Tässä Sakkeus ja Johan. Heistä kasvoi oikein söpöjä poikia. Kumma vaan tuo 3 lapsen punainen hiusväri, sitä kun ei ole suvussa kenelläkään ollut.

Tumemmat hiukset omaava on Maria ja oranssit hiukset kuuluvat Elviiralle.

Mutta aivan yhtäkkiä ovesta marssi sisään Maisa! Maisa halusi tulla tapaamaan lapsiaan ja muisti, että heillä oli syntymäpäivät.

"Juhani, sinäkö rakas siellä? Tule koittamaa, vauvelimme potkii masussa hurjaa vauhtia."

Kun Maisa tajusi, että Juhanilla oli joku toinen nasenhupakko joka oli vielä raskaana tälle, niin silloin Maisa raivostui, olivathan he vielä naimisissa keskenään. "Miten saatoit pettää minua jonkun hupakon kanssa, joka vielä odottaa teille äpärälasta!?" Maisa huusi raivoissaan Elsen katsellessa viattomana vierestä. Hän oli luullut, että Juhani olisi eronnut Maisasta.

"Minä en ole pettänyt sinua! Sinä petit minut ja 4 lastamme, jotka jätit minulle! Kehtaatkin vielä tulla tänne haukkumaan Elseä, joka huolehti lapsistamme, kuin omistansa, sinulla ei ole mitään oikeutta tulla tänne haukkumaan minun ja Elsen lasta! Else sentään ottaa vastuun teoistaan ja vielä sinunkin töppäilyistä kun hoiti sinunkin lapsiasi, sinä vain hylkäsit heidät kylmästi tänne! He olisivat tarvinneet äitiään!"

"No nyt tulin korjaamaan virheeni ja tulin hakemaan lapseni kotiin."

"Sinähän et minun lapsiani vie, hylkäsit ne jo kerran, miten voisin luottaa sinuun enää?!"

"No hyvä on, jätän poikani tänne, mutta haluan tyttäreni."

"Selvä, ota Maria ja Elviira, mutta katsokkin, että jos et hoida heitä kunnolla niin minä en vastaa seurauksista!"

Juhani joutui nyt selittämään tilanteen lapsilleen.

"Kuulkaas nyt lapset: tuo äskeinen nainen Maisa on oikeasti teidän äitinne, mutta Else hoiti teitä kuin omia lapsiaan, joten olkaa kiitollisia hänelle. Maria ja Elviira, teidän täytyy nyt muuttaa äitinne luokse, mutta tulemme kyllä kyläilemään siellä usein." Juhani lupasi.

Muutaman päivän kuluttua Juhani päätti mennä katsomaan, mitä tytöille kuului. Maisa oli heti vihaisena vastassa.

"Sinulla ei ollut asiaa tänne, tämä on minun taloni ja tonttini ja nämä tytöt ovat kanssani paremassa hoidossa, kuin sinun ja sen hupakon luona!" Maisa tiuskasi.

"Älä sotke Elseä meidän riitamme, tulin vain katsomaan, miten pärjäätte."

"No kuule elä sen hupakkosi kanssa rauhassa koko loppuelämäsi! Minä eroan sinusta!"

"Oi, Maisa en minä ihan näin tätä tark.. "

"Ole hiljaa ja lähde menemään ja jätä minut ja tyttäreni rauhaan!"

Niin Maisan ja Juhanin suhde katkesi riitaisaan eroon.